Lauantaina 30.6.2018

Lähdimme puolilta päivin pikkubussilla Rautionkylästä kohti Katajanokkaa ja Viking Linen terminaalia. Lappeenrannasta otettiin vielä Antti Kinnunen ja Savolaiset mukaan. Pääjoukko koostui Imatran K-seniorikauppiaista.

Matkalla Osmo kertoi Ruotsista moninaisia asioita, sekä itse maasta, että sen hallitsijoista, kuninkaista, sekä heidän suvuista taloutta unohtamatta. Pikku pysähdys ja matkajuomien tankkaus Pukaron Paronissa Elimäellä ja matka jatkui sujuvasti satamaan. Lämmin keli vaati osansa juomista.

Neljän maissa olimme jo Katajanokalla. Laukut mukaan ja lippuja lunastamaan. Kuljettajamme Ilpo Laine lunasti liput ja hän meni ajamaan auton laivaan, me taas siirryimme viereiseen baariin nauttiman tervetulokuoharit. Hyvältä ne maistuivatkin ja sitten laivaan. Kaikille oli varattu ulkohytit, jotta maisemiakin voi saaristojaksoilla seurailla omasta ikkunasta. Eipä siinä paljon ehtinyt seurailla kun piti olla m/s Gabriellan ensimmäisessä kattauksessa. Meille oli varattu edestä pöydät ja sitten ruokaa valitsemaan. Paljon olikin herkkuja tarjolla ja ne maistuivat ilmaisen viinitarjoilun kanssa erinomaisilta.

Illalla ihmeteltiin taikuria ja muuta menoa laivan eri ravintoloissa. Ruotsi lähestyi. Kaunis ilta, lämpöä 23 astetta.

 

Sunnuntaina 1.7.2018

Aamu käynnistyi totutulla buffet – aamiaisella laivalla ja siten menoksi. Laukkujen kanssa bussia etsimään. Löytyihän se hieman oudosta paikasta, mutta ei hätää, laukut autoon ja tien päälle. Tavoitteenamme oli löytää Drottnigholmin linna, kuninkaallinen kesäpalatsi kaupungin ulkopuolelta ja löytyihän se vaivatta. Ostimme liput tutustuimme linnaan ruotsinkielisen opastuksen avulla, kuljettajamme Ilpo toimi tulkkina ja me muut yritimme elvytellä ruostunutta ruotsinkielen taitoamme. Komia oli 1700-luvun lopun pytinki tauluineen ja patsaineen. Hienoa jälkeä olivat Nicodemus Tess vanhempi ja Carl Gustaf Tess nuorempi loihtineet. Lopulta eksyimme nuoren ruotsalaisoppaamme kyydistä ja niin viimeinen kammari jäi näkemättä, mutta ei haitannut.

Pienten virkistävien aperatiivien jälkeen taas baanalle ja nokka kohti Norrköpingkiä (noin 170 km).

Matkalla Nyköpingissä täytimme kurnivaa vatsaamme välipalalla. Ravintolakompleksi oli rakennettu tienpäälle. Lienee ollut ensimmäisiä laatuaan Ruotsissa. Ja sitten tulimmekin jo Best Western Hotel Princess – hotelliin Norrköpingissä. Jalkapallon MM – kisat Venäjällä olivat täydessä vauhdissa ja niinpä mekin katsoimme niitä illansuussa ulkoilmakuppilassa, paikallisten hurratessa milloin kenellekin.

Yhteinen illallinen nautittiin viereisessä ravintolassa, mikä oli paikallisten mielestä kaupungin paras. Siltä se meistäkin vaikutti, gurmee-ruokaa ja hyvää viiniä yllin kyllin. Hyvissä tunnelmissa sitten nukkumaan. Taas loistava keli, selkeää ja 25 astetta mittarissa.

 

Maanantaina 2.7.2018

Kiikuimme korkeilla tuoleilla hotellin buffet- aamiaisella, kunnes starttasimme kahdeksan jälkeen Götan kanavalle. Se matka ei pitkään kestänyt. Olimme jo tuntia ennen laivan lähtöä kyselemässä henkilökunnalta, miten homma toimii. Hyvin toimi, lounaspaikat oli katettu valmiiksi ja laivaan vaan lähtöä odottamaan.

Kuljettajamme Ilpo ajoi auton määräsatamaan Borensbergiin, kun itse kuljimme Bergistä kanavaa pitkin kolme ja puoli tuntia, välillä juoden ja välillä syöden. Ongelma oli Ruotsin lainsäädäntö, alkoholipitoisia juomia voidaan tarjoilla vasta klo 11.00 alkaen ja laiva lähti klo 10. No sekin kestettiin mainiosti mielenkiintoisia sulkusysteemejä katsellessa aurinkoisessa säässä.

Götan kanava on rakennettu 1800 – luvun alkupuolella ja toimi Saimaan kanavan esikuvana, mm. vaativat sulkumestarit tulivat täältä Lappeenrantaan. Eräs heistä kuoli lavantautiin ja on haudattu Lappeenrannan vanhalle hautausmaalle, merkkinä katkaistu kivipylväs. Kanava vihittiin käyttöön 26.syyskuuta 1832 (Saimaan kanava v. 1856). Götan kanava on 190 km pitkä (42 km) ja siinä on 58 sulkua (8). Korkein kohta on 91 m (76 m) merenpinnasta Vänernin ja Vätternin välillä. Rakentaminen kesti 22 vuotta (10 v) ja kun se valmistui, se todettiin tarpeettomaksi. Höyrylaivat olivat tulleet sekä rautatie, joka on talvellakin käytössä. Kustannukset kohosivat lisäksi kymmenkertaiseksi suunniteltuihin nähden.

Kanavalta hurautettiin läheiseen Vadsteenaan, Pyhään Birgittaan tutustumaan. Tämän kuuluisan luostarin v. 1430 käyttöön vihitty kirkko on melkoinen nähtävyys. Siellä säilytetään kullatussa arkussa ihmeitä tekevän Pyhän Birgitan pyhäinjäännöksiä. Itse birgittalaisluostari aloitti toimintansa jo vuonna 1384 nimenomaan Pyhän Birgitan perustamana ja toimi birgittalaisluostareiden keskuksena Ruotsissa n. 1595 saakka.

Päivä alkoi kääntyä iltaan ja niinpä paineltiin Örebro`hun (n. 100 km) ja majoituimme Elite Stora Örebro hotelliin, aivan keskustaan. Ilta oli vapaa ja aikaakin jonkin verran katsella ympärille. Piipahdimme rouvan kanssa isossa kirkossa siinä lähellä. Sattumalta nuoret musisoivat mukavaa, tuttuakin musiikkia upeassa akustiikassa. Kuuntelimme ja jatkoimme matkaa. Lopulta aina ruokapaikkakin löytyy, niin nytkin ja hyvä ruoka olikin. Yllättäen tapasimme kuljettajamme Ilpon ja otimme pienet kupposet ennen maaten menoa. Lämmintä tänäänkin 25 astetta ja aurinkoista.

 

Tiistaina 3.7.2018

Tiistaina suuntasimme aamutoimien jälkeen 140 tuhannen asukaan Uppsalaan (150 km). Tämä olikin sitten pilvinen päivä ja viileä, mutta mikä oli ajaessa Ruotsin siistejä maalaismaisemia katsellen.

Uppsalassa painelimme ensimmäiseksi Tuomiokirkkoon. Se onkin melkoinen Ruotsin kirkon kansallispyhättö. Vuonna 1435 valmistunut kirkko on yhtä pitkä kuin korkeakin, 118 m. Lähes kaikki Ruotsin kuninkaat ja kuningattaret on kruunattu siellä vuoteen 1719 asti. Nykyisin kaikki Ruotsin piispat vihitään virkoihinsa siellä sekä Uppsalan hiippakunnan papit. Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1287 kun arkkihiippakunta muutti Vanhasta Uppsalasta Uppsalaan. Iisakin kirkon rakentamisen 40 vuotta on sentään vähän tähän verrattuna, 150 vuotta. Kustaa Vaasan hautamonumentti on kirkon tärkein nähtävyys ja siinä oleva Suomen leijonavaakunan alkuperä. Myös Katariina Jagellonica puolisonsa Juhana III kanssa lepäävät siellä, kuten Carl von Linnè, kuuluisa modernin kasvitieteen isä. Kirkossa on Ruotsin suurin kirkon kello ja alttari. Komea kokonaisuus.

Pikku pyrähdys Vanhaan Uppsalaan oli vielä päivän ohjelmassa. Vain noin viiden kilometrin päässä kaupungin pohjoispuolella sijaitsee tämä Uppsalan kaupungin entinen keskusta. Laajalla tasangolla on vanha kivikirkko ja kolme valtavaa hautakumpua. Paikan historia menee 200 vuotta taaksepäin ja vanhaa kirkkoa alettiin rakentaa 1000 – luvun lopulla. Kuninkaiden haudat ovat 400 -500 –luvulta ja niitä on tutkittu 1800 –luvulla. Niihin on haudattu yksi hallitsija varusteineen, hevosineen sekä mukana myös muuta omaisuutta vanhan uskomusten tapaan. Sääkin oli muuttunut taas aurinkoiseksi ja suosi vapaalle vaihtamista, niinpä ajoimme hotelliin ja majoituimme Park Radisson hotelliin Uppsalan rautatieaseman tuntumaan. Kun laukut oli saatu huoneisiin, lähdimme tutkimaan kaupungin keskustaa. Ruotsi pelasi MM- futisottelua, joten joka paikka oli täynnä keltapaitaisia kannattajia olutlaseineen, tunnelma oli katossa.

Söimme vielä maittavan päivällisen hotellissamme ja painuimme pehkuihin.

 

Keskiviikkona 4.7.2018

Vuorossa olikin jo lähtö satamaan ja laivalle. Piipahdimme aluksi kuitenkin Uppsalan lähellä oleville Moran kiville ”Mora stenar”. Niillä valittiin Ruotsin kuninkaat vuosien 1275-1457 välisenä aikana Mauno Ladonlukosta Kristian I:seen. Suomikin sai oikeuden olla kuningasta valitsemassa. Kivet tuhoutuivat vuonna 1515 Ruotsin käymässä sodassa Tanskaa vastaan ja niistä on enää muutamia jäljellä. Niiden suojaksi on rakennettu huone, joka on aivan tien varrella.

Vielä oli jäljellä Ruotsin vanhin kaupunki Sigtuna nähtävyyksineen. Tämä nykyisin 8500 asukkaan kaupunki on 970 – luvulla Erik Voittoisan perustama. Ruotsin ensimmäinen piispan istuin oli Sigtunassa noin vuosina 1060-1130. Vanhassa kaupungissa on useita riimukiviä, hautakiviä riimukirjoituksin, muistokirjoituksin. Myöhemmin piispanistuin siirrettiin Vanhaan Uppsalaan ja edelleen sieltä Uppsalaan.

Sigtunan kaupunki tuhottiin kesällä 1187 karjalaisten toimesta. Kaupunki poltettiin ja arkkipiispa Johannes sai surmansa. Karjalaiset kävivät myös vuonna 1257 hävittämässä kaupunkia. Tämän seurauksena Paavi Aleksanteri IV antoi ristiretkijulistuksen Karjalaa vastaan. Ristiretki tehtiinkin v. 1293 Viipuriin pakanallisen kansan käännyttämiseksi. Näin Karjala joutui Ruotsin vallan alaiseksi.

Ennen matkamme jatkamista otimme vielä yhteiset lähtömaljat rinneterassilla ja sitten matkaan kauniissa lämpimässä 23 asteen säässä. Viimeinen kohteemme oli läheinen Skoklosterin linna, jonka kuningas Kaarle IX antoi vuonna 1611 sotilasansioista Baltian- Saksalaiselle ylimykselle ja sotapäällikölle Carl Gustaf Wrangelille, joka palveli Ruotsin armeijassa. Aiemmin paikalla oli toiminut sisterssiläisnunnien luostari aina 1200 – luvulta alkaen. Wrangel rakennutti tiilestä nelikerroksen linnarakennuksen vuosina 1657- 1668 ja siinä on 77 huonetta. Juhlasali jäi kesken Wrangelin kuoltua v. 1676. Se on sinä kunnossa edelleen kun työt lopetettiin. Työkalut ja rakennustelineet ovat yhä paikallaan. Ruotsin valtio otti linnan haltuunsa 1967 ja on entisöinyt sitä loistoonsa merkittävine taideaarteineen kaikkineen.

Ja sitten nokka laivalle. Tukholman Viking terminaalissa odotti jo m/s Mariella Helsinkiin lähdössä. Olimme tarkalleen aikataulussa satamassa ja samat manööverit Ruotsinpäässä, sitten laivaan. Pienten tarkistusten jälkeen päivälliselle, missä taas oli pöydät varattu, mutta nyt myös paljon ihmisiä aina kiinalaisista alkaen. Eihän se häirinnyt. Söimme itsemme kylläiseksi juomatarjoilut huomioiden sekä jatkoimme laivan salaperäisiin uumeniin muistelemaan hienoa matkaa Ruotsin maalle.

 

Torstaina 5.7.2018

Nopeasti meni ilta ja matka kun kellot käännettiin Suomen aikaan. me emme ehtineet edes aamiaiselle kun kuulutettiin jo saapumisesta satamaan. Niinhän se oli, perillä oltiin, kamat kasaan ja ulos.

Kaikki löysivät bussin ja kuljettajamme Ilpon tutulta paikalta. Alkoi kotimatka, ajoimme uutta moottoritietä Virolahden kautta Lappeenrantaan. Matkalla kiittelimme toisiamme, kuljettajaamme sekä onnistunutta matkaa. Irtosihan siinä muutama vitsikin, ja jokunen asianpoikanenkin, kuten kaikilla väleillä ja etapeilla kun vain bussilla liikuttiin. Veikko kiitti kaikkien puolesta onnistuneesta matkasta.

Kannatti lähteä, todettiin yhteisesti.

 

Osmo Savolainen

 

Vastuullinen matkanjärjestäjä Liikenne O. Eteläpää Oy (KuVi 3285/00/Mj)

Kuvia Ruotsin reissusta

(klikkaa kuvia, niin näet ne isompana)