Kauniissa kesäsäässä aamusella starttasi reilut 20 K-senioria Kiasman edestä kohti Keski-Suomea. Joukkoa otettiin vielä kyytiin Hyvinkäältä ja Riihimäeltä, ja sitten kohti ensimmäistä kohdetta, Frickin Arboretumia Kangasalalla.
Erkki Frick otti porukkamme vastaan Ruusukahvilan portilla ja kun kahvit ja pullat olivat edessämme, niin hän kertoi lähes 40 vuotta kestäneestä perheen harrastuksesta metsä- ja maisemapuutarhan tekemisessä, jonka johtavana ajatuksena on ollut kauneus ja tunnelma. Ja täytyy sanoa, että kun atsaleat ja rodot kevät-kesällä kukkivat, niin varmasti Erkin ja vaimonsa johtava ajatus toteutuu varmasti. Todella hieno kokemus oli tämä paikka nähdä.
Matkaa jatkettiin kohti Mänttää, jossa meitä odotti hienolla paikalla Serlachius-museo, jossa nautimme ensin ravintola Göstassa maittavan lounaan ja sitten oppaan johdolla kävimme läpi paperitehtaan alkuvaiheet ja sitten kävimme vaihtuvat näyttelyt läpi ja lopuksi Gösta Serlachiuksen keräämän pysyvän näyttelyn aineistoa. Tämä oli todella hieno kierros.
Ryhmäkuva otettiin museon rappusilla ja sitten bussin nokka kohti Keuruuta. Siellä majoituimme järven rannalle rakennettuun Hotelli Keurusselkään, jossa nautimme iltapalan ja sitten nukkumaan.
Aamupalan jälkeen matkamme jatkui Petäjävedelle, jossa nuori opas neitonen kertoi Petäjäveden vanhan kirkon tarinan hyvin seikkaperäisesti K-senioreille, jotka näin saivat yhden Unescon Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta muistojensa joukkoon.
Matka jatkui kohti Jyväskylää, jossa odotti opastettu kierros Aalto 2- museossa. Täällä saimme tutustua Alvar Aallon elämäntyöhön rakennuksien osalta kuvin ja huonekalujen osalta konkreettisesti.
Klo 13.00 siirryimme laivalaiturille, nousimme m/s Rhea alukseen ja nautimme kolmen tunnin ruokaristeilyn Pohjois-Päijänteen maisemia ihaillen. Risteilyn jälkeen siirryimme Laukaalle Kylpylä Peurunkaan, joka tuli olemaan kahden yön ajan kotinamme.
Keskiviikkona oli vuorossa Tikkakoski ja siellä sijainnut Suomen Ilmavoimien museo, jossa näimme Suomen sotilasilmailusta lähes kaiken, aina ensimmäisistä koneista lähtien. Loistava opas auttoi tällä kierroksella ymmärtämään museon antimista enemmän.
Matka jatkui Kuusaalle, Tupaswilla nimiseen perinnekylään, jonka olivat perustaneet Erkki Kauppinen ja hänen poikansa vuonna 2005. Erkki tuli suomalaisille tutuksi televisioroolistaan Pirunpellon Asseri Kantosena. Perinnekylässä näimme tykkejä, metsäkoneita, traktoreja, erilaisia autoja puhumattakaan maailman suurimmasta savusaunasta, hevossaunasta, pärekoneista, sepän pajasta, tervan teosta ja vaikka mistä. Kierroksen lopuksi söimme maittavan aterian ja jäimme ihmettelemään, että mitähän vielä ihmeellisempää Keski-Suomi voi meille tarjota.
Torstaina aamupalan jälkeen lähdimme kotimatkalle lähes helteisessä säässä ja bussin nokka laitettiin kohti Toivakkaa ja sen kattomaalauksista kuuluisaksi tullutta kirkkoa. Kirkkoherran opastuksella saimme tietää, että nämä erittäin poikkeukselliset maalaukset olivat olleet 1970-luvulla silloiselle kirkkoherralle liikaa ja hän erosi ja siirtyi Juupajoelle kirkkoherraksi. Seurakuntalaiset kuitenkin olivat maalausten kannalla ja niinpä ne ovat reilut 50 vuotta koristaneet kirkon kattoa ja tuoneet paljon uteliaita katsomaan kirkkoa ja sen poikkeavia kattomaalauksia. Taiteilija, Pellervo Lukumies, on haudattuna kirkon viereiselle hautausmaalle.
Matka jatkui etelään päin, mutta Leivonmäellä pysähdyttiin aamupäiväkahville Karoliinan Kahvimyllyyn ja juustomaistiaisiin Jukolan juustomyymälään. Joutsan ja Hartolan jälkeen käännyimme kohti Sysmää ja keskustan jälkeen käännyimme pikkutielle ja kohta kaarsimme Virtaan kartanon pihapiiriin.
Kartanon matalampi osa oli rakennettu 1700-luvun loppuvuosina ja korkeampi osa 1800-luvun loppupuolella. Nykyiset omistajat (noin 40 vuotiaita) kertoivat kartanon historian ja sitten teimme lyhyen kiertokävelyn eri huoneissa ja lopuksi talon emäntä tarjosi meille maukkaan palapaistilounaan lisukkeineen ja marjakiisseliä kahvin kera jälkiruuaksi.
Tämän jälkeen matka jatkui yhtä Suomen tiestön kauneimpaa osuutta, kun kuljimme Pulkkilan harjua pitkin kohti Vääksyn kanavaa ja vielä Vesivehmaan Jenkkapirtin ja lentokentän vierustaa kohti viimeistä taukopaikkaa, Vierumäen Matkakeidasta.
Keski-Suomen kierros osoitti meille sen, että kyllä Suomessa vettä riittää, sillä retkemme kunnat ja kylät olivat kaikki vesirikkailla alueilla. Kangasala, Mänttä, Keuruu, Petäjävesi, Jyväskylä, Laukaa, Toivakka, Sysmä ja Vääksy oikein kylpivät vesistöjen ympäröiminä. Samoin meille osoitetut vierailukohteet olivat sopivan erilaisia ja niissä olleet oppaat olivat todella ammattitaitoisia ja asiaansa vihkiytyneitä.
Tämä retki oli nyt kolmas retki Suomeen peräkkäisinä vuosina. 2022 olimme Itä-Suomessa, 2023 Länsi-Suomessa ja nyt Keski-Suomessa. Mukana olijat ovat nähneet hienoja maisemia, hienoja tutustumiskohteita, hienoja ruokapaikkoja ja mukavaa matkaseuraa ja paljon mukavaa huumoria tuttujen kesken.
Tämän matkan jälkeen on jälleen aika miettiä, mihin seuraavaksi olisi järkevää lähteä ja mikä jäseniä kiinnostaisi. Ehdotuksia otetaan vastaan ja hallituksessa niitä sitten pohditaan.
Mukavasta matkasta kiittäen
Hilkka ja Pekka Lehtinen
Kuvia Keski-Suomen kesäreissulta
(klikkaa kuvia täysikokoisiksi)
