Pirkanmaan K-senioreiden arkkitehtuuriretki Hervantaan 10.11.2021

with Ei kommentteja

ARKKITEHTUURIRETKI HERVANNAN KAUPUNGINOSAAN

Yllä olevan mukaisesti voitaisiin otsikoida 10.11.2021 retkemme, johon kerättiin linja-autolla jäsenistöämme useammasta paikasta, ja retken päätyttyä oli palauttamisen vuoro. Eräänlainen rengasmatka, siis!

Kuljettajana bussissamme oli  Harri Helminen, uusi tuttavamme, joka isohkolla bussilla, (JJ –Liikenne), pyöritteli ryhmäämme Hervannan perällä, tarkemmin uusilla arkkitehtoonisesti mielenkiintoisilla kapeilla kaduilla värikkäiden asuintalojen  välissä.

Pirkanmaan K-seniorit arkkitehtuuriretki 10.11.2021
”Sisulla ylös” -teos, satoja suksia vierivieressä, muodostivat seinäpinnan.

Ensin itse Hervannasta, sehän on kuuluisa osa Tamperetta, jossa on paljon näkymätöntäkin: valtava pysäköintitila kallion alla, samoin uimahalli, kuntosali jne , siis nekin näkymättömissä, kallioon kaivettuina. Asukkaita on Hervannassa n 25 000, alun alkaen kaavailtiin alueen soveltuvan suuremmallekin asujajoukolle. Hervantaan johtaa Kalevan kaupunginosasta 7777m pitkä Hervannan valtaväylä, johon on integroitu nyt uudenuusi ratikka kulkemaan osin valtaväylän vierellä ja väylälläkin. Ratikka johtaa myös Hervannan perälle, jossa sijaitsevat Lintuhytti, Mäyränmäki ja Vuores. Ollaan jo hyvin lähellä Kangasalan ja Lempäälän rajaa. Ne kolme uusinta aluetta ja hyvin erilaisina osina, olivat pääkohteemme.

Ulkomaisten asukkaiden %-osuus on Hervannassa suuri, 20 %, kun Suomessa osuus on 2-3 % keskimäärin

Kaupunkioppaamme, osaava Katri Paakkanen teki parhaansa kertoa niitä erikoisuuksia, joita suunnittelijat sovelsivat, kun näitä uusia alueita luotiin.

Katuja kansainvälisten kuuluisuuksien mukaan joko etu- tai sukunimillä, suomalaisia ja kansainvälisiä, esim Hessenkuja (Herman Hessen mukaan).

Taide kosketti kierrostamme vahvasti, koskapa talojen seiniin, ikkunoihin, julkisivuihin oli sijoitettu suomalaista arkkitehtuuria, kuvioita, lisukkeita, pieniä patsaita, riipuksia  – kaikkia yksityiskohtia tuskin näimmekään. –  Mahtavaa!

Pirkanmaan K-seniorit arkkitehtuuriretki 10.11.2021Roskiksista ja roskien keräilystä: Asukkaat maksavat erisuuruisia pantteja ja saavat koodin. Heillä on mahdollisuus viedä roskapussinsa automaattiin, joka avautuu koodilla. Roskapussin matka alkaa asukkailta näkymättömissä. Paineilmalla suoritetaan muotoilu. Pussi muovataan mieleiseksi putkeen, joka siirtää sen useita kymmeniä metrejä, jopa satoja, keräilypaikalle maanalaisessa putkessa – edelleen siis paineilman voimalla.

Syöttöautomaatteja oli useammanlaisia, värikoodit paljastivat viejälle, minkä laatuinen pussinsisältö kelpaa tähän automaattiin! Ainakin neljän-viidenlaista tavaraa automaatit nielivät, kukin siis erikseen omanlaistaan.  – Moisesta yksityiskohdasta emme olleet aiemmin kuulleetkaan!

Ja sitten se itse taide: pyöreästi satakunta eri alojen taitelijaa ja arkkitehtiä oli päässyt koristelemaan monenmoisin keinoin asuintalojen seiniä, ikkunoita, parvekkeita. Harvoilta suunnittelijoilta useampia teoksia, useimmilta yksi, nousevia julkkiksia! Bussilla oli täystyö selvitä kapeista asuinkaduista ja meille avautui hyvin kapea kuvakulma tallentaa kameraan erikoisista taideratkaisuista se olennaisin, koska bussimme ei voinut tukkia katua asukkailta.

Paluumatkalla näimme –  ja ajoimmekin hyvin läheltä Tampereen Kannen Areenaa ydinkeskustassa, rautatien päällä (aluksi nimi Uros-A), sekä huikean korkeat tornitalot ympärillä katseltuna vaikkapa katutasolta.

Kuinka moni tietää uudehkon autotunnelin päissä sijaitsevien korkeiden piippujen suunnittelijan? Hän on turkulainen Jan-Erik Andersson. Toisessa päässä sinisävyinen, toisessa päässä punasävyinen, niiden tehtävä on kuljettaa tunnelista mm haitalliset typen oksidit + muut päästöt taivaan tuuliin. Taiteilijan tytär on kuuluisampi, politiikan huipulta, Li.

Pirkanmaan K-seniorit arkkitehtuuriretki 10.11.2021Jäsenemme Airi Karima oli kerännyt näyttelyn Tahmelan huvilalle, jonne kokoonnuimme päätöskahvitauolle. Airin äidinisä oli Emil Horppu, nykyisen rajan takaisesta Karjalasta kotoisin, ja Tahmelaan (silloiseen Pispalan kylään) siirtynyt  K-kauppias. Menehdyttyään 1945 hänen kaksi tytärtään jatkoivat vielä kaupan pitoa. Nykyisin kadun nimi on Tahmelankatu, Torpankadun risteyksessä. Katua korotettiin metrin verran. Kaupungin katutekniikka teki sisäänkäynnin kelvottomaksi. Uusi aika ajoi vanhan yli.

Antoisa lähiretkemme antoi osallistujille kappaleen kaukaista lähihistoriaa ja sitä aivan uutta, taiteella höystettyä uudisrakentamista.

Airin ponnistuksille iso kiitos! Hän oli koonnut asiapitoisen, varsin tyhjentävän tiedon Horpun koko kauppahistoriasta.

Airin esityksen taustalla on muhkea kaakeliuuni, sekin edustaa menneitä aikoja upeudessaan.

 

Teksti ja kuvat Seija Parikka