”Kukkaisretki” Urjalaan Pölkinvuorelle
Teimme kevätretken 31.5.22 Urjalan suuntaan, aloitimme kehittyvästä Pölkinvuori Oy:stä (aiempi nimi Pölkinvuoren kasvimaailma.) Kahvinjuonnilla tietenkin aloitimme.
Itse vuori koostuu useasta eri kivilajeista ja kaudesta, joita se on merenrantavuorena kohdannut, ensin Yoldiameren sittemmin Litorinameren ja jopa Itämeren rantana. Vesi oli eriasteisen suolaista eri kausina.
Alueen perustaja Veli-Pekka Weckman on perinyt siis kallioisen vuoren. Hän itse toimi ryhmämme oppaana kierroksemme ajan. Pölkinvuoren kehittäminen on siis lähtenyt ’yhden miehen ideasta’. Iso saavutus!
Hän on havainnut vuoren rinteessä, sen eteläpuolella speltti-vehnän kasvuston, joka lienee ollut uinumassa väh 500 v. Löytö!
Spelttiä myydään valmiina jauhojalosteena Suomessa vähäisiä määriä. Nykyinen vehnämme on sen pohjalta jalostettu. Joitain uusia ominaisuuksia on saavutettu, mutta ravintoarvoa on menetetty ravitsemuksen valossa. Itse vuoren uumenissa muhii tosi puhdasta ja kivennäispitoista vettä. Sitä saadaan ’luonnon kasteluun’ lähes luontaisella paineella eri puolelle kasvustoihin.
Katsastimme valloittavia tulppaaniviljelmiä, kukintaansa kehittäviä ruusuviljelmiä, vihannes- sekä juureskasvustot, sekä kesäkukat olivat vasta alkumetreillä myöhäisestä kevääntulosta johtuen.
Iso uudelleenraivaus on niinikään meneillään, näyttäisi, että parkkipaikkojen puute ajaa eriasteisiin laajennuksiin. Traktorin pörinä säesti loppututustumistamme. Emme olleet allergisia työn äänille! Paikan suosio vaatii lisää pysäköintitilaa ja eriasteisia tapahtumia on kehitteillä!
Toivotamme runsain mitoin onnea ja menestystä Veli-Pekan työryhmälle!
Nuutajärven lasitehdas
Urjalan Nuutajärvi on Suomen vanhin toiminnassa oleva lasitehdas. Se on tänä keväänä uuden yrittäjäryhmän käsissä. Nähtävillä oli uusia nimiä lasimuotoilijoiden listalla ja heidän muotoilemiaan lasiesineitä, hyvinkin massiivisia. Uusia tuulia, siis!
Takavuosina, kauan sitten, Nuutajärvellä puhallettiin etupäässä käyttölasia koteihin. Tehtaan historian aikana on tunnettuna muotoilijana ja lasinpuhaltamon johtajana toiminut mm taitelija Kaj Frank.
Ruokailimme hiukan keskeneräisen, korjauksen alla olevan tilan suojissa kevyttä kenttälounasta.
Lasinpuhallustapahtumia saimme seurata ja myyntinäyttelyn ohitimme jatkaaksemme linja-autolle, ja matkaamme Nuutajärven kartanoon.
Kolmas kohteemme sijaitsi n 0,5 km päässä lasitehtaalta.
Nuutajärven kartano
Kaikkein vanhin kohteemme, Nuutajärven kartano, uusgoottilaista tyyliä edustava, 1600-luvulta on remontoinnin kohteena. Voi kulua aikaa paljonkin ennen kuin se saadaan entiseen loistoonsa?
Voitte vain kuvitella, kun korjauksen alla oleviin huoneisiin – lähes pölyn keskelle – istahdimme eri huoneisiin muodokkaille antiikkituoleille ja -sohville, mikä oli tunne?
Kuuntelimme oppaan selostusta ’vanhoista, hyvistä ajoista’. Oli kirjoja, kirjeitä, dokumentteja, muotokuvia seinillä sukujen edesmenneistä jäsenistä ynnä muuta aarteistoa. Seinillä mahtavia, vanhoja tapetteja ja kaikenmoisia aarteita! Kävimme useassa huoneessa, jopa eri kerroksissa ja kohtasimme käsintehtyjä, upeita huonekaluja. Kun pölyt pyyhkii niiden päältä, näyttävät ne aivan uusilta, ovat kuitenkin massiivisempia kuin nykypäivän huonekalutuotanto. Hyvää peruspuuta, vahva lakka päällä, mikäpä sitä olisi vahingoittanut?
Olimme kylläisiä ammennetusta tietomäärästä ja oli aika palata kotiseudulle, Tampereelle. Sulattelimme päivän antia.
Teksti: Seija Parikka
Kuvat: Taina Mäenpää ja Seija Parikka