Suunnitelmia ja korona-ajan toteutuksia Pirkanmaalta vuoden 2021 joulusta eteenpäin

Kun kaikki oli kiellettyä ja loput rajoitettua, pyrimme kartoittamaan sellaisia aktiviteetteja, jotka voi toteuttaa ulkoilmassa, etänä ja tulevissa toteutuvissa tapahtumissa.
Aina on plakkarissa hyvä olla toteuttamiskelpoista, jos nyt uusi uhkakin meitä saattaa kolhaista? Ei oikein entisestä ole päästy, suhtaudumme varovaisesti rajantakaisiin tunnelmiin, 1300 km puolustettavaa?

Meillä Tampereella on mainio Yliopisto, joka on vuosittain järjestänyt ”tieteen päiviä”. Ne ovat olleet livetapahtumia, jonne kaikki kynnelle kykenevät ovat olleet tervetulleita. Kestäneetkin loppiaisen tienoilla kaksi päivää.

Tänä vuonna vastaavat olivat ajallisesti myöhemmin ja oli perustapahtuma ja rinnakkaistapahtuma, luentoja, musiikkia, paljon mielenkiitoista streamattuna. Aamulehden puoli aukeata oli valjastettu julkistukseen värillisenä ilmoituksena. Kaiken saattoi nähdä, kun poimi jälkikäteen tiedostoista. Mm. Leif Segerstamin improvisaatio ja Esa Saarisen filosofisia ajatuksia yhteisesitys oli hyvin nautittava. Tapahtuma oli tällä kertaa Tampere-talolla.

Mutta tietoa levitettiin myös maksuttomasta Ikurin Vireen ja Omakotiyhdistyksen yhteistapahtumasta, joka käsitteli hiljattain edesmenneen Kirsi Kunnaksen mainioita lastenrunoja ja aivan ihmeellisiä jääveistoksia. Kun värilliset valot oli suunnattu eri patsaisiin ja vieressä telineessä oli Kirsi Kunnaksen aiheeseen liittyvä runo, se oli illan pimeydessä nautittavaa! Väkeä oli tosi paljon joka päivälle, isiä, äitejä, lapsia, mummoja ja koiriakin. Sinne kuusten siimekseen oli polku peitetty neulahuopamatolla, näin ollen eliminoitiin liukastuminen.
Useimmat tulivat omalla autolla ja omakotityyppinen Ikuri oli tukossa paikoituspaikkoja etsivistä autoista. Parhaat patsaiden värit värit loistivat pimeydestä. Useat jäsenet lähettivät patsaskuvia käynneistään.

Astiakaapin aarteet

Periaatteessa olemme käynnistäneet havainnoinnit, isoäitimme ja äitimme myös ehkä omanaikaisistakin hankinnoista. Yksi kuppi riittää malliksi, ota mukaasi ja tuo kerhotapahtumaan rikastuttamaan tietämystämme Arabian loistovuosista.

Usein tällaisten aarteiden äärellä muistuu mieleen millaisessa tilaisuudessa nautimme minkäkinlaisista isoäidin aikaisista kupeista. Oliko häät, ristiäiset, kihlajaiset, arkea piristävät tapahtumat. Voimme uppoutua elämän kohokohtiin. Kahvi oli ja on ollut tosi suosittu juhlajuoma. Kuppeja oli siis tarvittu monenmoisia. Tulemme muistelmaan, kuka suunnittelija olikaan tämän kupin isä tai äiti.

Tätä nykyä Arabiaa onnistuu, jos onnistuu löytämään kirpputorilta, kenties netistä.
Näitä kaikkia ovat K-kaupat onnistuneet hankkimaan asiakkailleen vuosien kuluessa ja mikä parasta, mahdottomat määrät kahvia! Kun pula-ajasta ja korvikkeista päästiin eroon, Suomen kansa osasi nauttia kahvihetkistä täysillä!

Arabian toiminta hiipui, omistajajoukossa viimeksi oli Rörstrand ja Fiskarskin. Vuoden 2016 jälkeen ei kuppeja enää tehty Suomessa Arabian nimellä. Teema-astioitakin tehdään Iittalan nimellä, mutta valmistuspaikka on mm. Thaimaa.

 

Teksti: Seija Parikka
Kuvat: Pirkanmaan K-seniorikerholaiset